Hallituksen toimia rakennusalan tueksi

Hallituksen toimia rakennusalan tueksi

Hallituksen toimia rakennusalan tueksi

Kuva: Mikko Arvinen.

Suomen hallitus päätti budjettiriihessä täsmätoimista, joilla pyritään helpottamaan asuntorakentamisen poikkeuksellista ahdinkoa. Lisäksi ympäristö- ja energiaministeri Kai Mykkänen on myöhemmin täsmentänyt hallituksen linjauksia. Seuraavassa on yhteenveto tulossa olevista nopeavaikutteisista toimenpiteistä valtion tukeman asuntotuotannon ja asuntokaupan piristämiseksi.

1.11.2023

 

Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus asumisoikeusasuntojen (ASO) tuotannon lopettamisesta, joka oli tarkoitus toimeenpanna jo ensi vuonna. Tuoreimman linjauksen mukaan asumisoikeuskohteiden lainapäätöksiä voidaan kuitenkin tehdä korkotukivaltuuden riittäessä vuoden 2024 loppuun asti, joten tuotanto lopetetaan 2025.

Budjettiriihessä päätettiin suhdannetilanteen vuoksi kohtuullistaa ensi vuodeksi 20 miljoonalla eurolla erityisryhmien investointiavustukseen aiemmin kaavailtua 47 miljoonan euron leikkausta.

Helpottaakseen asuntorakentamisen tilannetta ARA-tuotannossa myös lyhyen ja pitkän korkotukimallin valtuudet yhdistetään korkotukilainavaltuuden sisällä, jotta joustavuus lisääntyy kysynnän mukaan. Lisäksi lyhyen korkotukimallin ehtoja kehitetään. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käsittelyprosesseja sujuvoitetaan ja aloituspäätöksiä nopeutetaan.

Vuoden 2023 talousarviossa on valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi osoitettu yhteensä 1,95 miljardia euroa. Korkotukivaltuuden tarkempaa käyttöä eri käyttötarkoituksiin ohjaa valtioneuvoston antama käyttösuunnitelma. Ministeri Mykkäsen ohjauksesta ympäristöministeriö on kirjeellään 20. lokakuuta erikseen ohjeistanut ARAa korkotukilainojen jäljellä olevien hyväksymisvaltuuksien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön vuonna 2023. ARA:ssa jo olevia korkotukihankkeita tulee edistää nopeasti, kuitenkin siten, etteivät rakentamisen kustannukset ja toisaalta valtion riskit kasva merkittävästi.

Niin uusien kuin jo ARA:ssa olevien hakemusten osalta voidaan hyväksyä myös käyttösuunnitelmassakin tunnistettuja ns. neuvottelu-urakoita silloin, kun kohteiden kustannukset vastaavat samantyyppisten kilpailutettujen kohteiden hintatasoa.

Lyhyen korkotuen osalta hankkeiden hyväksyminen voidaan perustaa erityisesti hankinta-arvoon ja siihen perustuvaan alkuvuokraan sekä olemassa olevan asuntomarkkinatilanteen ja valtion riskien huomioimiseen. Hallituksen budjettiriihessä tekemien linjausten toimeenpanemiseksi ARAn hankekäsittelyssä on syytä varmistaa, etteivät alkuvuokrien tasoja koskevat tulkinnat estäisi asuntopoliittisesti tarpeellisten hankkeiden käynnistymistä varsinkaan tilanteissa, joissa alueen vuokratason määrittäminen on haastavaa esimerkiksi erihintaisen asuntokannan ryhmittymisen takia.

 

Varainsiirtoverokantoja alennetaan ja ASP-enimmäislainamääriä korotetaan

 

Hallitus esittää (HE 64/2023) varainsiirtoverokantojen alentamista kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muiden arvopapereiden osalta. Lisäksi hallitus esittää ensiasuntojen verovapauden poistamista. Tavoitteena on parantaa asuntomarkkinoiden toimivuutta vähentämällä varainsiirtoveron vaikutusta muuttamiseen ja tehdä kiinteistövarallisuuden luovutuksen varainsiirtoverotuksesta neutraalimpaa. Toimenpiteellä pyritään myös helpottamaan rakennusalan heikentynyttä suhdannetilannetta.

Varainsiirtoverolakia muutettaisiin siten, että kiinteistöjen varainsiirtoveroprosentti laskee 4 prosentista 3 prosenttiin, asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroprosentti laskee 2 prosentista 1,5 prosenttiin ja muiden arvopapereiden varainsiirtovero alenee nykyisestä 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin.

Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2024 alusta. Veroprosenttien muutoksia sovellettaisiin kuitenkin jo 12.10.2023 tai sen jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella tapahtunee-seen luovutukseen. Verokanta määräytyy sitovan sopimuksen allekirjoituspäivän perusteella.

Verohallinto palauttaa liikaa maksetun varainsiirtoveron korkoineen ensi vuoden alkupuolella niille asiakkaille, jotka tekevät kauppoja loppuvuoden 2023 aikana ja suorittavat veron nykyisten säännösten mukaisesti. Verohallinto antaa verkkosivuillaan käytännön ohjeita asiaan liittyen.

Lisäksi ensiasuntojen verovapaus poistuu 1.1.2024 lähtien. Vuoden 2023 puolella tehdyt ensiasuntojen kaupat ovat vielä verottomia. Näissäkin tapauksissa sopimuksen allekirjoituspäivä ratkaisee.

Varainsiirtoveroa koskeva esitys liittyy vuoden 2024 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu päätettäväksi sen yhteydessä. Lakimuutosten käsittely eduskunnassa on vielä kesken.

Toisaalta ensiasunnon ostajien aseman helpottamiseksi ASP-korkotukilainojen enimmäismäärää korotetaan. Ensiasunnon hankintaan myönnettävä ASP-korkotukilaina ei saa ylittää alueittain vahvistettua enimmäismäärää. Lainan enimmäismääriä on viimeksi korotettu vuonna 2021. Esitys lainan enimmäismäärien muuttamisesta on lausunnolla. Ehdotuksen mukaan lainan enimmäismäärä 1.4.2024 alkaen on Helsinki 230 000, Espoo, Kauniainen, Vantaa 185 000, Tampere, Turku 160 000 ja muissa kunnissa 140 000 euroa.

 

Korjausrakentamiseen ei panosteta riittävästi

 

Hallitus vauhdittaa sähköautojen latauspaikkojen rakentamista taloyhtiöihin ja työpaikoille. Määrärahoja täydennetään jo tälle vuodelle. Tämä on tervetullut päätös, mutta muutoin hallituksen budjettiriihessä ei tullut riittävästi panoksia korjausrakentamiseen.

Hallitus pyysi valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön muodostamalta työryhmältä selvityksen, jossa ympäristöministeriö esitti asuinrakennusten energia-avustusten jatkamista vuonna 2024. Lisäksi koko työryhmä esitti kotitalousvähennyksen määräaikaista korottamista. Hallituksen budjettiriihessä ei kuitenkaan tehty näitä selvityksen suosittamia päätöksiä.

 

Lähde:

Rakennusteteollisuus


Uutisia ja ajankohtaista