HS Mielipide – Kehysriihestä ratkaisuja talotekniikan uudelle nousulle
Talotekniikkaliiton toteuttama kevään suhdannekysely vahvistaa, että uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen vajoavat molemmat samaan aikaan. Talotekniikka-alalla hankealoitukset viivästyvät, tilauskannat laskevat, tarjouspyynnöt vähenevät ja kannattavuudet heikkenevät. Sähkö- ja lvi-urakoitsijat sekä sähkösuunnittelijat pelkäävät, että vaikein aika on vielä edessä, kirjoittaa toimitusjohtaja Mika Hokkanen Helsingin Sanomissa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan hallitus hyväksyy huhtikuun puolivälin kehysriihessä kasvupaketin. Toivon, että hallituksen kasvupaketti sisältää elvyttävää tukea rakennusalan ja erityisesti korjausrakentamisen uuden kasvun vauhdittamiseksi, sillä rakennus- ja talotekniikka-alan potentiaali on merkittävä. Esimerkiksi talotekniikka-ala on markkina-arvoltaan vuositasolla noin 6,5 miljardia euroa.
Osaamisen ennakointifoorumin ennusteen mukaan kiinteistö- ja rakennusalalle avautuu 130 000–140 000 uutta työpaikkaa vuosina 2020–2040. Hallitus ei pysty saavuttamaan työllisyystavoitettaan, jos rakennus- ja talotekniikka-alan vaikea suhdannetilanne jatkuu pitkään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) on todennut, että rakennusalan kohtuullisessa elvytyksessä olisi järkeä, sillä ala näkyy poikkeuksellisen voimakkaasti verotuloissa (Rakennuslehti 9.2.).
Isännöintiliiton tuoreessa Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että avustusten merkitys energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi kasvaa. Nordean taloyhtiöyksikön johtaja Antti Tolonen muistuttaa, että taloyhtiön on tärkeää pitää kiinni korjaussuunnitelmasta ja toteuttaa remontteja, jotta korjausvelkaa ei kerry liikaa (Kauppalehti 4.3.). Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan asuinrakennusten korjaustarve on tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla.
