Kehysriihessä voidaan tukea talotekniikan uutta kasvua
Rakennus- ja talotekniikka-alan taloudellinen potentiaali on merkittävä. Esimerkiksi talotekniikka-ala on markkina-arvoltaan vuositasolla noin 6,4 miljardia euroa. Talotekniikkaliiton toteuttaman kevään suhdannekyselyn mukaan tällä hetkellä hankealoitukset viivästyvät, tilauskannat laskevat, tarjouspyynnöt vähenevät ja kannattavuudet heikkenevät. Suhdannekyselyn perusteella uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen vajoavat molemmat samaan aikaan. Sähkö- ja LVI-urakoitsijat sekä sähkösuunnittelijat pelkäävät, että vaikein aika on vielä edessä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on todennut, että rakennusalan kohtuullisessa elvytyksessä olisi järkeä, sillä ala näkyy poikkeuksellisen voimakkaasti verotuloissa (Rakennuslehti 9.2.2024). Osaamisen ennakointifoorumin ennusteen mukaan kiinteistö- ja rakennusalalle avautuu 130 000–140 000 uutta työpaikkaa vuosina 2020–2040. Hallitus ei pysty saavuttamaan työllisyystavoitettaan, jos rakennus- ja talotekniikka-alan vaikea suhdannetilanne jatkuu pitkään.
”Hallitus hyväksyy kehysriihessä kasvupaketin. Toivon, että kasvupaketti sisältää elvyttävää tukea rakennusalan ja erityisesti korjausrakentamisen uuden kasvun vauhdittamiseksi”, linjaa Talotekniikkaliiton ja LVI-TU:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen.
Isännöintiliiton tuoreessa Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että avustusten merkitys energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi kasvaa. Nordean taloyhtiöyksikön johtaja Antti Tolonen muistuttaa, että taloyhtiön on tärkeää pitää kiinni korjaussuunnitelmasta ja toteuttaa remontteja, jotta korjausvelkaa ei kerry liikaa (Kauppalehti 4.3.2024). Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan asuinrakennusten korjaustarve on tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla.
Talotekniikkaliitto on esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöille ja viime vuoden lopussa päättyneiden asuinrakennusten energia-avustusten jatkamista, jotta tarvittavia energiaremontteja voidaan toteuttaa ja vastata EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tiukentuviin vaatimuksiin.
”Hallitus voi kehysriihessä edistää rakennus- ja talotekniikka-alan uusien työpaikkojen syntymistä ja vahvistaa suomalaisten rakennusyritysten energiatehokkuuteen ja yhteiskunnan sähköistymiseen liittyvää osaamista”, sanoo Talotekniikkaliiton varatoimitusjohtaja ja STUL:n toimitusjohtaja Marko Utriainen.