Lausunto: Energiatehokkuusdirektiivin (EED) artikla 28:n toimeenpano
Talotekniikkaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa koskien EU:n energiatehokkuusdirektiivin artikla 28:a (osaaminen ja työvoiman riittävyys) työ- ja elinkeinoministeriön asettamalle asiantuntijatyöryhmälle. Lausunnossamme keskitymme sähkö- ja LVI-alojen tarpeisiin osaamisen ja työvoiman riittävyyttä koskien. Talotekniikkaliitto toimittaa mielellään asiantuntijatyöryhmän tarvitsemia lisätietoja sekä tarkentavia lukuja ja arvioita työvoiman määristä sekä pätevyyksistä.
Ammattilaisten määrä
Sähkö- ja automaatioalan ammattilaisia tarvitaan laajasti yhteiskunnassa: rakennuksissa, teollisuudessa ja infrassa. Perinteisten ratkaisujen lisäksi sähköistysala toteuttaa uudet teknologiat, kuten aurinkosähkön, älykkään automaation, lämpöpumput, sähkövarastot ja akut, uuden sukupolven energiamittarit, sähköisen liikenteen ja tuulivoiman.
Sähköalalla on merkittävä poistuvuus eläkkeelle siirtymisten takia. Sähköalalla työskentelevien keski-ikä on yli 40 vuotta ja Sähköliiton jäsenten keski-ikä on 45 vuotta. Erityisesti eläköityminen näkyy sähkön siirto- ja jakeluverkkojen rakentamisessa. Näiden syiden vuoksi perinteistenkin sähköjärjestelmien tekemiseen tarvitaan paljon uusia tekijöitä. Perinteisten sähköasennusten lisäksi sähköalalle on tulossa yhteiskunnan sähköistymisen ja tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten takia paljon lisää tehtäviä.
Euroopan parlamentissa juuri hyväksytty rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistus lisää entisestään aurinkosähkön, sähköauton latauksen ja automaatiojärjestelmien toteuttamista, mikä vaatii enemmän osaavaa työvoimaa. Koko sähköurakointialan liikevaihto oli 3,1 miljardia euroa vuonna 2023. Sähköasennusalan osuus olikin noin 1,5 prosenttia (koko rakennusala 11 prosenttia) Suomen bruttokansantuotteesta, mille voidaan ennustaa kasvua uusien velvoitteiden takia.
Ammatillisissa oppilaitoksissa koulutettaisiin tällä hetkellä melkein riittävästi uusia sähköalan ammattilaisia, jos kaikki opintonsa suorittaneet jäisivät koulutustaan vastaaviin töihin. Sähköalalle on kuitenkin tyypillistä, että kaikki toiselta asteelta valmistuneet eivät jää lopulta asentajan tehtäviin. Noin 25 prosenttia ammattikoulun käyneistä asentajista jatkaa opintojaan korkeammille opintoasteille, minkä vuoksi sähköalalla on määrällinen vaje uusista osaajista erityisesti asentajissa. Toisella asteella opiskelee tällä hetkellä noin 3850 henkeä.
Sähköalalla on hankala arvioida tarvittavan lisätyövoiman määrää. Tällä hetkellä sähköala työllistää noin 20 000 asentajaa ja toimihenkilöä. Käytännössä työllistyminen ei esimerkiksi tapahdu usein puhtaalla työnhaulla, vaan töihin mennään työharjoittelun kautta tai muuten niin sanotulla hiljaisella rekrytoinnilla. Noin 97 prosenttia sähköurakointiyrityksien liikevaihdosta tulee mikro- ja pienyrityksistä. Siispä sähköalan rekrytoinnin hidasteena on myös alan yritysten koon kasvun tuomat lainsäädännölliset lisävelvoitteet, joiden vuoksi yrityksillä ei välttämättä ole halua kasvaa yli tietyn rajan, vaikka työtilauksia riittäisikin.
Talotekniikkaliitto suosittaa tutustuttavaksi sähköurakointialan eurooppalaisen kattojärjestön EuropeOnin yleisohjetta sähköalan ammattilaisten määrän arviointiin (eng. EuropeOn Guidelines for the Implementation of the Energy Efficiency Directive’s Workforce Provisions).
LVI-alalla tilanne osaamisen ja työvoiman riittävyyden osalta on kaksijakoinen. Toisaalta korkeakoulutututkinnon suorittaneista toimihenkilötason henkilöistä on puutetta, mutta sen sijaan asentajien osalta tutkintoja suoritetaan selvästi enemmän kuin työvoiman tarpeeksi on arvioitu.
Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon osalta toivomme, että Suomessa ja muissa jäsenmaissa toteutetaan laaja kampanja, jolla houkutellaan monipuolisesti erilaisia, eri ikäisiä ja eri taustaisia henkilöitä energiatehokkuus- ja talotekniikka-alan ammatteihin. Korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt tulisivat todennäköisesti toimimaan energiatodistusten laadinnasta vastaavina henkilöinä.
Suomessa LVI-suunnittelijan tehtävään kelpoisuuden mahdollistava insinöörikoulutus on laadukas ja sitä on tarjolla kattavasti eri puolilla Suomea. Koulutukseen on ollut runsaasti motivoituneita hakijoita. Ongelmaksi saattaa muodostua erityisesti insinöörikoulutuksen aloituspaikat, joiden määrä on tarpeeseen nähden liian pieni. Talotekniikkaliitto katsoo, että direktiivin toimeenpanon varmistamiseksi on ryhdyttävä toimiin paikallisten koulutuksen järjestäjien suuntaan, jotta ne lisäisivät tähän soveltuvan insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja.
Sen sijaan direktiivissä 2010/31/EU tarkoitettujen rakennusosien asentamiseen pätevöittävän koulutuksen osalta tilanne on määrällisesti tarkasteltuna parempi. Siihen soveltuvaa Talotekniikan perustutkintoa suoritetaan vuosittain noin 1300 kappaletta (vuonna 2023 yhteensä 1331 kappaletta). Uuden työvoiman tarpeeksi puolestaan arvioidaan Rakennusliiton jäsenten ikäjakauman (eläköitymisen) ja toisaalta markkinan kasvua koskevien arvioiden perusteella noin 600–700 henkilöä vuosittain. Tällä hetkellä Talotekniikan perustutkinnon voi suorittaa noin 50 oppilaitoksessa kattavasti eri puolilla Suomea.
Asianmukainen pätevyystaso
Sähköalalla uusien opiskelijoiden määrää merkittävämpi ongelma on koulutuksen laadun vaihtelu erityisesti toisella asteella. Ammatillisen koulutuksen reformin ja koronavuosien tuomat muutokset koulutuksessa ovat heikentäneet sähköalalle valmistuvien osaamista. Esimerkiksi opiskelijoiden matemaattisen osaamisen taso on laskenut merkittävästi.
Sähköala on vahvasti säädelty ala, koska väärin tehtynä sähköjärjestelmät voivat olla hengenvaarallisia tai aiheuttaa paloriskiä. Sähkötöiden tekemiseen tarvitaan pätevyystodistuksia ja yritykselle urakointioikeudet. Pakollisten pätevyyksien lisäksi alalla arvostetaan vapaaehtoisia pätevyyksiä ja sertifiointeja esimerkiksi aurinkosähköasennuksiin tai rakennusautomaatioon. Sekä pakollisia että vapaaehtoisia pätevyyksiä myöntää esimerkiksi Henkilö- ja yritysarviointi SETI oy.
Talotekniikkaliitto pitää sähköturvallisuuteen panostamista tärkeänä jatkossakin. Esimerkiksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan yli 90 prosentissa tarkastetuista aurinkosähköasennuksista löydettiin merkittäviä sähköturvallisuuspuutteita. Tämän tyyppiset tulokset ovat suoraa seurausta osaamisen heikentymisestä ja työvoiman määrän laskusta.
LVI-alan suunnittelijan tai KVV/IV-työnjohtajan kelpoisuuteen liittyvissä koulutusvaatimuksissa sisältönsä puolesta vaadittava insinöörikoulutus antaa hyvät lähtökohdat myös energiatodistusten laatijana toimimiselle. Sitä täydentävät hyvin nykyisin SuLVIn ja Kiinkon tarjoamat energiatodistusten laatijan koulutukset molemmille tasoille. Talotekniikkaliitto katsoo tärkeäksi arvioida sitä, että olisiko energiatodistuksen laatijan koulutus syytä integroida osaksi insinöörikoulutusta. Tähän liittyvä kelpoisuus olisi mahdollista säätää esimerkiksi lisäyksellä tulevaan rakentamislakiin, joka saisi paikalliset koulutuksen järjestäjät muuttamaan tutkinnon sisältöä varsin nopeasti.
LVI-asennustehtäviin pätevöittävän Talotekniikan perustutkinnon osalta tilanne on mutkikkaampi. Tutkintoja suoritetaan riittävästi, mutta haasteena on, että uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien järjestelmien asentamiseen pätevöittävät tutkinnon osat ovat valinnaisia ja niitä ei suoriteta riittävästi. Esimerkiksi aikaisemmin mainituista 1331:sta vuonna 2023 suoritetusta Talotekniikan perustutkinnosta vain 130 henkilöä oli valinnut maalämpölaitteistojen asentamiseen pätevöittävän tutkinnon osan. Vastaavasti taloteknisten komponenttien sähköistämiseen pätevöittävän valitsi 196, ilmalämpöpumppujen asentamiseen pätevöittävän 507 ja ilmamäärien mittaukseen ja tasapainotukseen pätevöittävän 113 opiskelijaa.
Talotekniikan perustutkinnon sisältöä määrittää Tutkinnon perusteet – määräys, jota on velvoittavasti noudatettava ja se on siten valtakunnallisesti yhdenmukaistava. Tutkinnon perusteissa on huomioitu hyvin direktiivin 2010/31/EU tarkoittamat rakennusosat ja pätevyys niiden asentamiseen. Talotekniikan perustutkinnon osalta huolta on herättänyt sen sijaan tutkinnon järjestämisen laatu. Viime vuosina on raportoitu usein tilanteista, joissa tutkinto on myönnetty henkilölle ilman asianmukaista osaamisen arviointia. Tarkempi laatuarvio käy ilmi Opetushallituksen yhteydessä toimivan Talotekniikan työelämätoimikunnan laatimista tilannekuvista, joista viimeisin koskee vuoden 2022 tilannetta. Vuoden 2023 osalta raportti julkaistaan kesäkuussa 2024.
Direktiivin toimeenpanoon liittyen asennushenkilöstön pätevyyden varmistamiseksi olisi syytä vaikuttaa paikallisten koulutuksen järjestäjien päätöksiin valinnaisten tutkinnon osien tarjoamisesta. Ammatillisten perustutkintojen osalta on myös hyvä tiedostaa, että tällä hetkellä talotekniikka-alalla on näköpiirissä merkittävä vajaus kelpoisuusvaatimukset täyttävistä, erityisesti nuorista ammatillista opettajista. Tämä todennäköisesti vaikeuttaa valinnaisten tutkinnon osien järjestämistä myös siksi, että olemassa olevan opetushenkilöstön aikaisemmin hankkima ammatillinen pätevyys ei sisällä uusia teknisiä ratkaisuja. Opettajille olisi järjestettävä kiireellisesti energiatehokkuuteen liittyvää lisä- ja täydennyskoulutusta, mikä osaltaan tukisi energiatehokkuusdirektiivin asettamia tavoitteita.
Mika Hokkanen
Talotekniikkaliiton toimitusjohtaja
+358 50 448 1411
mika.hokkanen[at]lvi-tu.fi
Marko Utriainen
Talotekniikkaliiton varatoimitusjohtaja
+358 50 335 4236
marko.utriainen[at]stul.fi
