Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuoden 2025 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi (HE 108/2024 vp)
Nykyisin kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2250 euroa, korvausprosentti työkorvauksissa 40 prosenttia ja palkoissa 15 prosenttia sekä omavastuuosuus 100 euroa. Esityksen mukaan vähennyksen perusteisiin ehdotettavat muutokset on mitoitettu niin että vähennysprosentit säilyisivät mahdollisimman suurina. Esityksen mukaan vähennyksen enimmäismäärän alentamisen voidaan arvioida kohdistuvan pääasiassa suurempiin asunnon kunnossapito- ja perusparannustöihin. Vuonna 2022 kotitalousvähennys myönnettiin noin 522 000 verovelvolliselle ja vähennyksen kokonaismäärä oli noin 525 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli noin 1 006 euroa. Asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen kohdistui noin 76,6 prosenttia vähennyksen oikeuttavien kustannusten yhteismäärästä. Kotitaloustyöhön kohdistuin noin 17,9 prosenttia ja hoiva- ja hoitotyöhön kohdistui noin 2,7 prosenttia kustannusten yhteismäärästä.
Talotekniikkaliitto esittää, että kotitalousvähennyksen määrän rajat pidettäisiin nykyisellään. Pidämme paikkansapitämättömänä ja talotekniikka-alalle vahingollisena esityksen väitettä, että ”ehdotetulla muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaan tai harmaan talouden torjuntaan”. Talotekniikka-ala on markkina-arvoltaan vuositasolla noin 6,4 miljardia euroa ja asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän tai korvausprosentin supistamisella olisi suora kielteinen vaikutus korjausrakentamiseen kuten asunnon kunnossapito- ja perusparannustöihin jo muutenkin vaikeassa suhdannetilanteessa.
On syytä huomioida, että kotitalousvähennystä supistettiin viimeksi verrattain vähän aikaa sitten eli vuoden 2020 alussa. Maksimivähennyssummaa laskettiin silloin 2400 eurosta 2250 euroon ja korvausprosentti pudotettiin 50 prosentista 40 prosenttiin. Kotitalousvähennystä on supistettu neljän vuoden aikana merkittävästi erityisesti enimmäismäärän osalta, jos nyt esitetty kotitalousvähennyksen supistaminen hyväksytään. Kotitalousvähennyksen merkittävä supistaminen neljän vuoden ajanjaksolla on talotekniikka-alan yritysten kilpailukyvyn kannalta kohtuutonta sekä rakennusten energiatehokkuuden kehittämisen ja harmaan talouden ehkäisemisen tavoitteen kannalta epätarkoituksenmukaista. Suomen on syytä valmistautua EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD), joka on sovellettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä.
Esitämme, että Suomessa otettaisiin mallia Ruotsista, jossa on käytössä verovähennyksenä RUT ja ROT avgrad, joista ROT kohdistuu remonttityöhön. ROT-vähennyksen enimmäismäärä on 75 000 kruunua eli noin 6600 euroa. Ruotsissa ei ole käytössä omavastuuta. Ruotsissa on käytössä myös Grön teknik -vähennys, jonka enimmäismäärä on 50 000 kruunua eli noin 4400 euroa. Kyseinen verovähennys mahdollistaa vihreän siirtymän remonttien osalta myös materiaalien vähentämisen.
Pyydämme eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa huomioimaan, että Orpon hallitusohjelmassa on sovittu, että hallituskauden aikana selvitetään kotitalousvähennyksen laajentamista. Kannatamme selvitystyön käynnistämistä. Selvityksen avulla saataisiin kokonaisarvio kotitalousvähennyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja pitkäjänteisyyttä asumiseen ja kiinteistöihin liittyvään verotukseen. Katsomme, että ministeriöistä selvitystyössä on oltava valtiovarainministeriön lisäksi mukana myös ympäristöministeriö.
Mika Hokkanen
Toimitusjohtaja
Talotekniikkaliitto ry
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU