Opetusministeri Adlercreutz vastasi kirjalliseen kysymykseen ammatillisesta koulutuksesta
Opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutz (r) vastasi eduskunnassa kirjalliseen kysymykseen ammatillisen koulutuksen osaamisen arvioinnista ja näytön järjestämisestä työpaikoilla.
Kansanedustajat Inka Hopsu (vihr) ja Pia Lohikoski (vas) jättivät kesäkuussa ministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
”Miten hallitus aikoo edistää Opetushallituksen päätös- ja harkintavallan lisäämistä, jotta Opetushallitus voisi tutkinnon perusteet -määräyksillä päättää yhdessä työelämätoimijoiden kanssa siitä, missä ammatillisen tutkinnon osissa edellytetään näytön järjestämistä työpaikalla?”
Lakia ammatillisesta koulutuksesta pitäisi uudistaa
Perusteluissaan kansanedustajat totesivat, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien osaamisen arviointiin kuuluu näytön antaminen, jolloin opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä saavuttaneensa työelämässä vaadittavan osaamisen. Tavoiteltuun osaamistasoon kuuluu kyky toimia tehtävän edellyttämällä tavalla aidoissa työtilanteissa ja työkohteissa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan tutkinnon osien näytöt on järjestettävä työpaikoilla.
Talotekniikan työelämätoiminnan vuonna 2022 laatiman tilannekuvan mukaan tarkasteluajanjaksoon sisältyvien tutkintojen osalta työpaikoilla on ilmoitettu tehdyn yhteensä noin puolet kaikista näytöistä. Työelämän edustajan ilmoitetaan osallistuneen arviointiin perustutkinnossa suurin piirtein yhtä usein. Voi perustellusti arvioida, että puolet talotekniikka-alan ammatilliseen koulutukseen kuuluvista näytöistä on toimeenpantu ilman tosiasiallista mahdollisuutta arvioida työelämässä vaadittavaa osaamista.
Talotekniikkaliiton jäsenjärjestö LVI-Tekniset urakoitsijat LVI-TU on haastatellut jäsenyritystensä lisäksi kymmenittäin talotekniikka-alan opetuksesta vastaavia henkilöitä. Erityisen vaikeaksi koetaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen järjestäminen työpaikoilla. LVI-TU:n tekemien haastattelujen perusteella yritysten mielestä kaikkia tutkinnon osien näyttöjä ei ole tarpeen järjestää työpaikoilla silloin kun on kyse normaalista perustutkinnon suorittamisesta. Yritysten näkökulmasta riittäisi, että osaamisalan pakolliset tutkinnon osat arvioidaan työpaikalla.
Kansanedustajat Hopsu ja Lohikoski esittävät kirjallisessa kysymyksessään, että ”tutkintojen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi olisi perusteltua, että lakia ammatillisesta koulutuksesta muutettaisiin siten, että Opetushallitus voisi tutkinnon perusteet -määräyksillä päättää siitä, missä tutkinnon osissa edellytetään näytön järjestämistä työpaikalla. Samalla olisi muutettava myös vaatimusta arvioijista siten, että työelämää edustava arvioija vaaditaan vain, mikäli näyttö järjestetään työpaikalla. Ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi näyttöjä on tarpeen järjestää työpaikoilla, mutta alakohtaisesti voitaisiin sujuvoittaa työssäoppimisen ja näyttöjen toimeenpanoa antamalla Opetushallitukselle enemmän harkintavaltaa.”
Vastauksessaan ministeri ei kannata lakimuutosta
Opetusministeri Adlercreutz vastaa kansanedustajien jättämään kirjalliseen kysymykseen, että ammatillista koulutusta on kehitetty pitkäjänteisesti niin, että koulutuksen järjestäminen olisi aiempaa joustavampaa. Tavoitteena on ollut mahdollistaa sekä opiskelijoiden yksilölliset valinnat että paikallisen työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koulutusta koskevat päätökset tehdään aiempaa laajemmin yhdessä koulutuksen järjestäjän, yksittäisen opiskelijan ja alan työpaikkojen kanssa ilman, että säädökset tai määräykset valmiiksi sanelevat kaikissa tilanteissa sovellettavia toimintatapoja.
Opetusministerin mukaan perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla kuin työpaikalla, esimerkiksi oppilaitoksessa, oppilaitoksen työmaalla tai muissa oppilaitoksen työympäristöissä taikka nuorten työpajalla. Koska opiskelijoiden tilanteet ja työpaikkojen edellytykset
ovat erilaisia, on tärkeää, että näytöistä voidaan sopia henkilökohtaisesti eikä tutkinnon perusteissa määräämällä.
Vastauksessa huomautetaan, että koulutuksen järjestäjillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä alueensa työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yrityksille ja muille työpaikoille työpaikoilla järjestettävät näytöt antavat suoran mahdollisuuden arvioida opiskelijoiden osaamisen vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Tätä kautta työelämä voi vaikuttaa koulutuksen laatuun ja työelämävastaavuuteen.
Opetusministeri päättää vastauksensa linjaamalla, että työelämän osallistuminen tutkinnoissa edellytettävän osaamisen arviointiin valtakunnallisella ja paikallisella tasolla on yksi keskeinen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen mekanismi.
Lähteet: Kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus
