Talotekniikkaliitto tapasi kansanedustajat Kaikkosen, Koposen ja Hopsun

Uusimaalainen kansanedustaja Antti Kaikkonen toimii keskustan puheenjohtajana ja osallistuu näkyvästi julkiseen keskusteluun eduskunnassa ja mediassa. Kaikkosen kanssa keskusteltiin Talotekniikkaliiton esityksistä kotitalousvähennyksen laajentamiseksi taloyhtiöille ja suhdanneluontoisen korjausavustuksen mahdollisesta käyttöönotosta.

Liitto on tehnyt esitykset Risto Murron johtamalle ja hallituksen asettamalle Kasvuriihi-hankkeen työryhmälle, joka tekee ehdotuksensa huhtikuussa järjestettävään hallituksen puoliväliriiheen. Silloin hallitus päättää talous- ja veropolitiikkansa jatkosta.

Tapaamisessa Kaikkosen kanssa todettiin, että hallituksen esittämä ja eduskunnassa hyväksytty kotitalousvähennyksestä leikkaaminen todennäköisesti heikentää korjausrakentamisen toimintaedellytyksiä ja voi pahimmillaan lisätä harmaata taloutta. Talotekniikkaliitto on vastustanut kotitalousvähennyksestä leikkaamista.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöille kasvattaisi korjausmarkkinan arvoa, mikä kannustaisi perustamaan uusia yrityksiä ja se kasvattaisi verokertymää. Korjausavustus olisi 10 prosenttia rakennuksen perusparannuksen hyväksytyistä kustannuksista. Suhdanneluonteinen korjausavustus voitaisiin ottaa käyttöön työvoimavaltaisen korjausrakentamisen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Korjausavustuksen kaltainen instrumentti on ollut viimeksi käytössä vuosina 2013–2014 nimellä rakennusten perusparannuksen käynnistysavustus.

Kansanedustajien Ari Koposen ja Inka Hopsun kanssa keskusteltiin osaavan työvoiman saatavuudesta ja siitä, kuinka ammatillisen koulutuksen laatua voidaan kehittää. Koponen toimii eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja Hopsu valiokunnan jäsenenä.

Toisena aiheena nostettiin esille myös vihreä siirtymä, yhteiskunnan sähköistyminen ja EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi.

Talotekniikka on nopeasti kehittyvä ala, jonka osuus vihreän siirtymän edellyttämissä toiminnallisuuksissa on voimakkaassa kasvussa. Ilmastotavoitteiden ja energiatehokkuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan määrätietoista panostamista moderniin talotekniikkaan.

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Yli 30 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä tulee rakennetusta ympäristöstä ja 75 prosenttia sen päästöistä aiheutuu käytönaikaisesta energiankulutuksesta.