Lausunto Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman luonnoksesta

Toimenpide Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)

Talotekniikkaliitto pitää rakennusten energianeuvontaa tarpeellisena toimenpiteenä. Suunnitelmassa esitetään laajaa energianeuvonnan verkostoa, jonka muodostavat julkinen toimija (Motiva Oy) ja yksityiset toimijat. Verkostomaisen toiminnan onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että muiden neuvontaa tekevien toimijoiden lisäksi myös palveluja tarjoavat yritykset voivat toimia asiantuntijoina ja että he voivat myös saada korvauksen neuvontatyöstä. Espoon kaupungin tavoin arvioimme, että nykyisin tarjolla oleva alueellinen energianeuvonta (mm. HSY, Motiva) kohdistuu viestintään ja energiaremonttien alkuvaiheeseen, ja niiden vaikuttavuutta voisi vielä kehittää tukemaan taloyhtiöitä ja pientaloasujia koko prosessin ajan aina energiaremontin toteutukseen asti. 

Ehdotamme koulutus- ja neuvontapalvelujen tarjoajaksi hyväksyttävien toimijoiden joukkoon myös rakennusten energiatehokuutta edistävien alojen toimialajärjestöjä. Asiantuntevat ja yleishyödylliset toimialajärjestöt voivat kehittää energiatehokkuuden edistämiseen liittyviä koulutus- ja viestintäohjelmia ja hakea niihin rahoitusta kriteerien sen salliessa. Nämä muutosesitykset huomioiden kannatamme suunnitelman esitystä laajasta energianeuvonnan verkostosta.

Toimenpide Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille (suunnitelman osio 2.1.1.2)

Suunnitelman arvion mukaan avustus mahdollistaa 1 800 asunto-osakeyhtiön korjaukset ja koskee noin 36 000 asuntoa ja kotitaloutta. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (Varke) vastaa toimenpiteen toimeenpanosta, laskelmista ja raportoinnista. Toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 113,6 miljoonaa euroa, josta kansallinen rahoitusosuus on 25 prosenttia. Talotekniikkaliitto pitää tärkeänä huomioida, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen työllistää laajasti talotekniikka-alan mikroyrittäjiä, jolloin sosiaalisen ilmastorahaston tuet tukevat taloudellisesti haavoittuvien kotitalouksien lisäksi myös suomalaisten työllisyyttä ja yhteiskunnan verotulojen myönteistä kehitystä.  

Asunto-osakeyhtiöille suunnatun energia-avustuksen suunniteltu enimmäismäärä on 35 prosenttia hankkeen kustannuksista. Suunnitelman mukaan asunto-osakeyhtiöille myönnettävät energia-avustukset kohdennetaan erityisesti alueille, joilla asuntojen arvo ja asukkaiden tulotaso ovat keskimääräistä alhaisemmat. Talotekniikkaliitto katsoo sosiaalisen tuen toteutumisen kannalta kriittiseksi, että tukijärjestelmässä avustusta pystyvät hyödyntämään asuntoyhteisöt myös alueilla, joilla kiinteistöjen vakuusarvot ovat matalia. Näin voidaan aidosti puuttua energiaköyhyyteen.

Suunnitelman mukaan energia-avustuksen tavoitteet ovat vähentää energiakulutusta ja hiilidioksidipäästöjä vanhoissa kerrostaloissa, parantaa asumismukavuutta ja pienentää lämmityskustannuksia sekä tukea alueellista tasa-arvoa ja ehkäistä energiaköyhyyttä. Pidämme näitä tavoitteita kannatettavina, mutta toivomme, että asumismukavuuden parantamiseen kuuluu olennaisena osana talotekninen ratkaisu eli laadukkaat sisäilmaolosuhteet. Tähän liittyy yhtenä tukeen hyväksyttävänä teknisenä toimenpiteenä mainittu automaation ja säädön lisääminen. Laadukkaan sisäilman ylläpito kuuluu rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) vaatimuksiin.

Lisäksi Talotekniikkaliitto esittää, että avustuskelpoisiksi teknisiksi ratkaisuiksi lisättäisiin perustasoiset talotekniset energiatehokkuusratkaisut kuten LED-valaisimet, valaistuksen ohjauslaitteet ja älykkäät termostaatit sekä ohjauslaitteet, joilla edistetään uusiutuvan energian käyttöä ja varastointia. Lisäksi esitämme, että avustuksen piiriin lisätään älysähkömittareihin liitetyn kysyntäjouston mahdollistavat laitteistot ja niiden asennuskustannukset.

Lisäksi esitämme, että sähköautojen latauslaitteet sisällytetään avustuksen piiriin joko myöntämällä asuntoyhtiölle kiinteä summa jokaista hankittua latauspistettä kohden tai sisällyttämällä laitehankinnat yleisen prosenttimääräisen avustuksen piiriin. Katsomme, että oikein kohdennetuilla sosiaalisen ilmastorahaston toimilla voidaan parantaa liikenneköyhyydestä kärsivien kotitalouksien ja mikroyritysten asemaa.

Suunnitelman mukaan asunto-osakeyhtiöiden energia-avustusten lainsäädännön valmistelu ja avustusjärjestelmän toimeenpanojärjestelmien rakentaminen toteutetaan vuonna 2027. Avustusten myöntäminen ja investoinnit tapahtuisivat vuosina 2028–2032. Pidämme esitettyä aikataulua realistisena ja riittävän nopeavaikutteisena.

Toimenpide Avustukset energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asuntoyhteisöille (suunnitelman osio 2.1.1.3)

Arvioimme, että valtion tukemien asunto-osakeyhtiöiden osalta tilanne on samankaltainen kuin muilla vastaavilla asunto-osakeyhtiöillä. Siksi esitämme käytettäväksi samoja avustuskriteerejä kuin edellä esitimme asunto-osakeyhtiöille.

Muut huomiot suunnitelmaan ja toimenpiteisiin

Edellä mainitun lisäksi kommentoimme ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa seuraavasti:

Nykyaikaisella talotekniikalla on merkittävä rooli rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Automaatio- ja säätölaitteilla vähennetään tarpeetonta energiankäyttöä ja tuotetaan samalla miellyttävät ja turvalliset sisäilmaolosuhteet. Pienilläkin teknisillä muutoksilla automaation suunnittelulla, asentamisella ja ohjelmoinnilla voidaan säästää tarpeettoman energian hukkaa lämmityksessä, jäähdytyksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa.

Autoilun sähköistymisen tuen osalta pyydämme huomioimaan, että vuoden 2024 loppuun asti voimassa ollut sähköautojen latauspaikka-avustus on lisännyt latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia sähköautokantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa (42–56 pistettä/100 sähköautoa). Maakunnista Kainuu, Satakunta, Pohjanmaa sekä Keski-Pohjanmaa puolestaan ovat jäljessä latauspistemäärässä suhteutettuna sähköautokantaan (6–13 pistettä/100 sähköautoa).

Talotekniikkaliitto arvioi, että edellä mainituista syistä Kainuun, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa asuvilla ei ole ollut riittäviä taloudellisia mahdollisuuksia siirtyä sähköiseen liikenteeseen, mikä on voinut aiheuttaa energia- ja liikenneköyhyyttä. EU:n sosiaalinen ilmastorahasto voi olla osaltaan ratkaisu tähän ongelmaan.

Marko Utriainen

Talotekniikkaliiton ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toimitusjohtaja