Tutkimus kertoo, että kotitalousvähennys lisää työllisyyttä ja verotuloja

Kotitalousvähennykseen tehdyn leikkauksen henkilöstövaikutukset ovat olleet merkittäviä: lähes joka kolmas alan yritys vähensi työpaikkoja ja joka viides lomautti työntekijöitä. Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksellä on merkittävä vaikutus kotimaiseen kulutukseen, työllisyyteen ja kansalaisten hyvinvointiin, selviää Verianin tuoreesta Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksesta.

Suomalaisista 40 prosenttia pitää kotitalousvähennystä tärkeänä itselleen. Osuus on korkea ottaen huomioon, että kyselyyn vastanneista 41 prosenttia oli käyttänyt kotitalousvähennystä viimeisen viiden vuoden aikana. Vähennystä käyttäneiden joukossa sen tärkeys nousi 69 prosenttiin.

Kotitalousvähennyksellä on selkeä merkitys suomalaisten palveluhankinnoissa: lähes kaksi kolmasosaa kansalaisista arvioi sen vaikuttavan merkittävästi tai jonkin verran päätökseen ostaa palveluja, ja reilu kolmasosa kokee sen kannustavan käyttämään palveluja enemmän. Vähennyksen käyttö on sitä yleisempää, mitä iäkkäämmästä vastaajaryhmästä on kyse – myös lapsiperheet ovat merkittävä käyttäjäryhmä.

”Kotitalousvähennyksellä on selkeä merkitys suomalaisten palveluhankinnoissa. Vähennyksen määrän kasvattamisella voisi olla positiivisia vaikutuksia kotimaiseen kulutukseen, työllisyyteen, harmaan talouden torjuntaan sekä ikäihmisten ja lapsiperheiden hyvinvointiin”, toteaa tutkimuksen tekemiseen osallistunut veroasiantuntija Risto Walden.

Waldenin mukaan tämä kertoo siitä, että kotitalousvähennys on toiminut. Vähennys on synnyttänyt esimerkiksi hoiva- ja remonttialalle sellaista kysyntää, jota ei olisi olemassa ilman vähennystä. Silloin se lisää myös työllisyyttä ja verotuloja.

Leikkaus vähensi palveluhankintoja välittömästi

Kotitalousvähennystä leikattiin vuoden 2025 alusta: enimmäismäärä ja korvausprosentti pienenivät ja omavastuu kasvoi. Seuraukset näkyivät nopeasti. Vähennystä viimeisen viiden vuoden aikana hyödyntäneistä 31 prosenttia vähensi palveluostojaan leikkauksen jälkeen ja 8 prosenttia lopetti ne kokonaan. Vain neljäsosa vastaajista säilytti hankintansa ennallaan.

Eniten ostoja supistettiin kotitaloustöissä ja siivouspalveluissa, joissa 43 prosenttia kertoi vähentäneensä hankintoja. Toiseksi eniten leikkauksia tehtiin maalaustöissä ja pintaremonteissa.

Kolmannes yrityksistä vähensi työpaikkoja

Vähennysleikkaus on heijastunut voimakkaasti myös palveluja tarjoaviin yrityksiin. Verian toteutti erillisen kyselyn kotitalousvähennyksen piirissä olevia palveluja tarjoaville yrityksille, joista 72 prosenttia ilmoitti leikkauksen pienentäneen tilauskantaansa merkittävästi tai jonkin verran. Jopa 83 prosenttia yrityksistä arvioi kotitalousvähennyksen olevan nykyisellään jokseenkin tai täysin riittämätön.

Henkilöstövaikutukset ovat olleet konkreettiset: 31 prosenttia yrityksistä vähensi työpaikkoja ja 20 prosenttia lomautti työntekijöitä leikkauksen seurauksena. Irtisanomiset korostuivat siivous- ja hoivapalveluissa, lomautukset rakentamisen ja talotekniikan puolella. Lähes puolet yrityksistä totesi iäkkäiden hyödyntävän kotitalousvähennystä eniten.

Laajennusta asunto-osakeyhtiöiden remontteihin on harkittava

Tutkimus nostaa esiin myös toiveen laajentaa kotitalousvähennystä asunto-osakeyhtiöiden remontteihin. Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoo jättäneensä vähennyksen käyttämättä, koska remontti toteutettiin taloyhtiön kautta, ja 21 prosenttia toivoo taloyhtiöremonttien sisällyttämistä vähennyksen piiriin.

Kotitalousvähennystä kehitettävä seuraavalla hallituskaudella

Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennystä on mahdollista kehittää monin tavoin. Lähes puolet suomalaisista lisäisi palveluhankintojaan, jos vähennyksen määrä kasvaisi.

Talotekniikkaliitto pitää kehysriihessä päätettyä kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta tärkeänä ratkaisuna, mutta kotitalousvähennystä on kehitettävä määrätietoisesti vastaamaan nykypäivän suomalaisten tarpeita.

”Ruotsissa kotitalousvähennys huomioidaan suoraan palvelun hinnassa. Palveluntarjoaja hakee vähennyksen tilauksen yhteydessä, jolloin palvelun tilaajan ei tarvitse hakea sitä jälkikäteen. 44 prosenttia suomalaisista käyttäisi kotitalousvähennystä tai käyttäisi sitä enemmän, jos alennus näkyisi heti laskussa, eikä sitä tarvitsisi hakea itse”, linjaa Talotekniikkaliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Simon Elo.

Ruotsin mallissa on myös merkittäviä harmaan talouden torjuntaa tehostavia rakenteita.

Tutkimuksessa mukana olleet järjestöt esittävät, että hallitusohjelmassa linjattaisiin kotitalousvähennyksen mallista ja hallitus sitoutuisi siihen ainakin koko vaalikaudeksi. Kotitalousvähennyksen ennakoitavuus hyödyttää niin kuluttajia, yrityksiä kuin kansantaloutta kokonaisuudessaan.

Tietoa tutkimuksesta

Kuluttajatutkimuksen aineisto kerättiin Verianin käyttämässä vastaajapaneelissa 30.1.–8.2.2026, ja siihen vastasi 2087 suomalaista. Tulokset on painotettu edustamaan 18 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään ± 2,2 prosenttiyksikköä.

Yritystutkimuksen aineisto kerättiin mukana olevien järjestöjen jäsenyrityksiltä 9.2.–20.4.2026. Tutkimukseen vastasi 552 yritystä. Yritysaineiston virhemarginaali on enimmillään ± 4,2 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja

Tutkimuksen tuloksiin voit tutustua tarkemmin tästä.

Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksen toteutti Verian RASI ry:n, ETU ry:n, Suomen Yrittäjien, Suomen Yrittäjänaisten, Omakotiliiton, Kiinteistötyönantajien, Talotekniikkaliiton, Hyvinvointiala Hali ry:n, Sähköteknisen kaupan liitto STK:n sekä Puuteollisuuden toimeksiannosta.