Lausunto Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman luonnoksesta
Talotekniikkaliiton lausunto Ympäristöministeriölle koskien Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman luonnosta.
Ympäristöministeriö toimittaa Suomen Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman EU-komissiolle vuoden 2025 loppuun mennessä.
Osa 1 Rakennuskannan yleiskatsaus
Lausuntoluonnoksen mukaan ”asumisen energiakustannuksia pyritään laskemaan […] kaikille kotitalouksille suunnatuilla maksuttomilla energiakonsultointipalveluilla, jotka neuvovat energiatehokkuuden parantamisessa ja rahoituksessa”. Talotekniikkaliitto ehdottaa koulutus- ja neuvontapalvelujen tarjoajaksi hyväksyttävien toimijoiden joukkoon myös rakennusten energiatehokuutta edistävien alojen toimialajärjestöjä. Asiantuntevat ja yleishyödylliset toimialajärjestöt voivat kehittää energiatehokkuuden edistämiseen liittyviä koulutus- ja viestintäohjelmia.
Osa 2. Kehityssuunnitelma vuosille 2030, 2040 ja 2050
EU:n asettamia ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman olemassa olevan rakennuskannan suunnitelmallista remontointia energiatehokkaaksi, eikä ilman merkittäviä panostuksia korjausrakentamiseen. Nykyaikaisella talotekniikalla on merkittävä rooli rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Automaatio- ja säätölaitteilla vähennetään tarpeetonta energiankäyttöä ja tuotetaan samalla miellyttävät ja turvalliset sisäilmaolosuhteet. Pienilläkin teknisillä muutoksilla automaation suunnittelulla, asentamisella ja ohjelmoinnilla voidaan säästää tarpeettoman energian hukkaa lämmityksessä, jäähdytyksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa.
Osa 3. Yleiskatsaus toteutetuista ja suunnitelluista politiikoista ja toimista
Talotekniikkaliitto on tyytyväinen, että lausuntoluonnoksen kehitysehdotuksissa nostetaan esiin mahdollisuus laajentaa kotitalousvähennys koskemaan taloyhtiöitä, jolloin huomioidaan myös monivuotinen vähennysoikeus. Lisäksi lausuntoluonnoksessa on kehitysehdotuksena ”korotetun kotitalousvähennyksen mahdollistaminen energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin”. Toivomme, että valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö tekisivät selvityksen näistä kehitysehdotuksista. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin auttaisi merkittävästi erityisesti pienempiä taloyhtiöitä ja parantaisi taloyhtiöiden mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen välttämättömiin ja energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin.
Lausuntoluonnoksen mukaan pientalojen tai rivitalojen ”omistajat voivat tällä hetkellä hyödyntää kotitalousvähennystä työkustannusten osalta korjausten toteuttamiseen. Kotitalousvähennyksessä on myös tällä hetkellä käytössä korotettu tuki öljylämmityksen vaihtamiseen muulle lämmitysmuodolle”. Talotekniikkaliitto huomauttaa, että EU:n jäsenmaista esimerkiksi Ruotsissa kotitalousvähennyksen taso on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Ruotsissa kotitalousvähennyksessä ei ole käytössä omavastuuta ja lisäksi on käytössä myös Grön teknik -vähennys, joka mahdollistaa vihreän siirtymän remonttien osalta myös materiaalien vähentämisen. Suomen on uudistettava kotitalousvähennysjärjestelmä siten, että se tukee erityisesti rakennusten energiatehokkuuden vahvistamista.
Osa 4. Yhteenveto investointitarpeista, rahoituslähteistä ja hallinnollisista resursseista
Asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla, joten kiinteistönomistajille ja asunto-osakeyhtiöille on luotava kannusteita toteuttaa korjausrakentamista, jotta korjausvelkaa voidaan kuroa umpeen ja samalla kehittää erityisesti asuinrakennusten energiatehokkuutta. Kannatamme lausuntoluonnoksen kehitysehdotusta, jonka mukaan on syytä jatkaa ”taloyhtiöille, henkilöasiakkaille ja ARA-yhteisöille suunnattuja energia-avustuksia”.
Talotekniikkaliitto on esittänyt, että yksi Suomen kansallisista EU:n sosiaaliseen ilmastorahastoon liittyvistä toimenpiteistä olisi 10 prosentin korjausavustus energiaremonttien lisäämiseksi. Korjausavustus olisi 10 prosenttia rakennusten perusparannusten hyväksytyistä kustannuksista. Korjausavustuksen kaltainen instrumentti on ollut viimeksi käytössä vuosina 2013–2014 nimellä rakennusten perusparannuksen käynnistysavustus (15 miljoonaa euroa vuodelle 2013 ja 100 miljoonaa euroa vuodelle 2014).
Kotitalousvähennyksen merkittävä supistaminen on ollut Suomessa neljän vuoden ajanjaksolla rakennusten energiatehokkuuden kannalta epätarkoituksenmukaista. Tuemme Motivan esitystä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 5000 euroon. Lisäksi kotitalousvähennyksessä voitaisiin ottaa huomioon erityisesti energiaremontit.
Talotekniikkaliitto katsoo, että sähköautojen latauspaikka-avustus olisi luonteva tapa edistää energiatehokkuutta. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että sähköautojen latauspisteiden määrää lisätään asuinrakennuksissa. Ennakoimme, että pelkästään EPBD:n kansallisen soveltamisen vuoksi Suomen valtion on otettava käyttöön taloudellisia kannustimia sähköautojen latauspisteiden rakentamisen vauhdittamiseksi.
Yleiset kommentit Kansallisesta rakennusten perusparannussuunnitelmasta
EU:n jäsenvaltioiden tehtävänä on suunnitella ja päivittää maan lainsäädäntö siten, että rakennusten energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suomi ei voi saavuttaa näitä tavoitteita ilman valtion määrätietoisia toimia ja merkittäviä taloudellisia panostuksia.
Lisätietoja hankkeesta: Motivan sivuilta
